Päävalikko

Kansainvälinen perintöoikeus – Perintöasiat ja varallisuus yli rajojen

Kun vainajalla oli kiinteistöjä, säästöjä tai pankkitilejä ulkomailla – tai perilliset asuvat eri maissa – perintöasia muuttuu monimutkaiseksi. Suomalainen perukirja ei sellaisenaan kelpaa ulkomaisille viranomaisille tai pankeille, ja eri maiden verolait voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä.

Autamme selvittämään kansainvälisen perinnön luotettavasti, soveltamaan EU:n perintöasetusta oikein ja estämään kaksinkertaisen perintöverotuksen.

Miten autamme kansainvälisissä perintötilanteissa:

  • Asuinvaltion ja sovellettavan lain määrittely: Ratkaisemme, sovelletaanko perintöön Suomen vai toisen maan lakia, ja mikä viranomainen on toimivaltainen.
  • Asiakirjat ja valtuutukset ulkomaille: Haemme viralliset eurooppalaiset perintötodistukset (DVV), Apostille-vahvistukset sekä auktorisoidut käännökset ulkomaisia pankkeja ja rekistereitä varten.
  • Verotuksen koordinointi: Selvitämme maiden väliset verosopimukset ja teemme vaadittavat perintöveroilmoitukset Suomen Verohallinnolle.
  • Erityisosaaminen: Perintö ja asunnot Espanjassa: Kauttamme saat suoran yhteyden paikan päällä toimivaan suomalais-espanjalaiseen juristiin. Hoidamme Espanjan 6 kuukauden määräajassa toimitettavat perintöverot, NIE-numerot, notaarin perinnönjakokirjat (Escritura de Herencia) sekä kiinteistöjen rekisteröinnit ilman, että sinun tarvitsee matkustaa paikan päälle.

Usein kysytyt kysymykset

Pääsääntö EU:n perintöasetuksen mukaan on, että perintöasiaan sovelletaan sen valtion lakia, jossa perinnönjättäjällä oli kuolinhetkellään vakinainen asuinpaikka. Asuinvaltiolla on ratkaiseva merkitys siihen, minkä maan viranomaisilla on toimivalta ja miten jako toimitetaan. Poikkeuksena on tilanne, jossa henkilö on eläessään määrännyt testamentilla sovellettavaksi kansalaisuutensa mukaista lakia (kuten Suomen lakia). Selvitämme tapaukseesi soveltuvan lain heti alkukartoituksessa.

Jos perinnönsaaja tai perinnönjättäjä asui kuolinhetkellä Suomessa, ulkomailla sijaitsevasta varallisuudesta on annettava ilmoitus Suomen Verohallinnolle. Mahdolliset verosopimukset estävät yleensä kaksinkertaisen verotuksen, tai ulkomaille maksettu vero hyvitetään Suomen perintöverosta. Selvitämme myös sen, riittääkö virallinen perintöveroilmoitus Verohallinnolle vai vaaditaanko Suomessa erillinen perukirja.

Pelkkä suomalainen perukirja ei sellaisenaan kelpaa ulkomaisille pankeille tai rekisteriviranomaisille. Useimmiten prosessi vaatii Digi- ja väestötietoviraston (DVV) myöntämän eurooppalaisen perintötodistuksen, virkatodistukset Apostille-vahvistuksineen, viralliset auktorisoidut käännökset sekä kohdemaan vaatimat rekisteröintiasiakirjat. Hoidamme näiden tilaamisen ja laillistamisen puolestasi.

Espanjassa ei tunneta suomalaista perunkirjoitusta, vaan prosessi vaatii aina paikallisen notaarin vahvistuksen:

  •  Tiukka 6 kuukauden aikaraja: Espanjan perintövero ja mahdollinen kunnallinen kiinteistövero (plusvalía) tulee maksaa kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta sanktioiden ja korkojen välttämiseksi.
  • NIE-veronumerot: Kaikilla perillisillä ja testamentinsaajilla on oltava espanjalainen veronumero ennen kuin notaari voi vahvistaa asiakirjat.
  • Perinnön vastaanottokirja (Escritura de Herencia): Kiinteistö tai pankkitili siirtyy perillisten nimiin vasta tämän asiakirjan allekirjoituksella ja kiinteistörekisterimerkinnällä.

Ei tarvitse. Voit allekirjoittaa Suomessa valtakirjan notaarin luona, minkä jälkeen espanjalainen yhteistyöjuristimme hoitaa notaarit, veroilmoitukset, NIE-numerot ja rekisteröinnit puolestasi suoraan Espanjassa. Asioit koko prosessin ajan kanssamme vaivattomasti suomeksi tai ruotsiksi.

Jos perinnönjättäjä asui kuolinhetkellään pysyvästi ulkomailla (rajoitetusti verovelvollinen Suomessa), kuolinpesää pidetään Suomen tuloverolain mukaan ulkomaisena kuolinpesänä. Toisin kuin kotimaista kuolinpesää, ulkomaista kuolinpesää verotetaan tuloverotuksessa erillisenä yhteisönä (TVL 3 §:n 6 kohta).

Tämä vaikuttaa verotukseen käytännössä seuraavasti:

  • Rajoitettu verovelvollisuus Suomesta saaduista tuloista: Niin kauan kuin kuolinpesä on jakamaton, pesä itse yhteisönä maksaa veroa Suomesta saamistaan tuloista (TVL 9 §). Tällaisia tuloja ovat tyypillisesti Suomessa sijaitsevasta sijoitusasunnosta tai kiinteistöstä saadut vuokratulot sekä niiden luovutusvoitot myyntitilanteessa (TVL 10 §).
  • Pesän jakamisen vaikutus: Jos kuolinpesä on jo jaettu tai kuolinpesällä on vain yksi ainoa perillinen, verovelvollisuus Suomesta saaduista tuloista kohdistuu suoraan perillisiin.
  • Kaksinkertaisen verotuksen estäminen: Suomen ja vainajan asuinvaltion välinen verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta tai määrätä siitä, miten verot hyvitetään maiden välillä.

Selvitämme kuolinpesän statuksen Verohallinnossa, huolehdimme ulkomaisen kuolinpesän asianmukaisista vero- ja tuloilmoituksista sekä varmistamme, ettei perillisille koidu yllättäviä takautuvia veroseuraamuksia.